Käydään läpi erilaisia esimerkkejä kirjallisuuden, sarjakuvien ja elokuvien supersankareista, esim. The encyclopedia of superheroes (Jeff Rovin 1985). Millaisia ominaisuuksia sankareilla on, ja miksi heitä ihaillaan? Supersankarien heikkoudet?
a) Luodaan oma supersankarihahmo. Millainen on supersankarin ulkoasu, mikä on hänen alter egonsa
eli "tavisminänsä", jolla hän sulautuu joukkoon?
- ammatti ja tehtävät supersankarina/taviksena
- ominaisuudet, työkalut, aseet
- missä ilmestyi ensimmäisen kerran
- elämäkerta lyhyesti
- sitaatti
Esimerkkinä Vältä viittaa! : vinkkejä supersankareille (Jasmine Jones 2004).
b) Antisankari
Otetaan esimerkkejä antisankareista, jotka eivät oikein osaa mitään, ja suorituvat surkeasti
tehtävistään, mutta ovat juuri siksi sankareita. Luodaan oma antisankari, ja kerrotaan hänen
ensimmäisestä "uroteostaan".
Tutustutaan Tiukkojen tilanteiden käsikirjaan (Joshua Piven ja David Borgenicht, Karisto 2007), ja luodaan oma humoristinen ohje kiperään tilanteeseen, esimerkiksi kuinka paeta hammaspeikkoa tai vihaista leijonaa.
Luodaan selviytymisopas omalle asuinalueelle. Missä paikalliset jengit majailevat, mitä paikkoja kannattaa välttää, mitä huvittelumahdollisuuksia seudulta löytyy, minne suunnata, jos nälkä yllättää?
Keksi kimurantti kohtaaminen kahden henkilön välille (esim.rehtori ottaa oppilaan puhutteluun, mies vaatii vaimoa tiskaamaan). Kirjoita henkilöiden vuoropuhelu elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen niukkasanaisella tyylillä. Jokaisessa repliikissä saa olla korkeintaan yksi sana tai äännähdys. Puhumisen sijaan henkilöt voivat välillä myös toimia, esim. haukotella tai kyynelehtiä.
Valitse joku kirjain ja keksi kaksi olentoa, jotka alkavat sillä kirjaimella (esimerkiksi K-kirjain: kukkakauppias ja keppihevonen). Kirjoita olentojen välille vuoropuhelu, jossa jokaisen sanan on alettava samalla kirjaimella (esimerkiksi kukkakauppias voi aloittaa sanomalla: -Kuka katollani kopistelee?)
Kierrättäkää paperia kirjoittajalta toiselle niin, että jokainen kirjoittaa yhden lauseen. Ensimmäinen piirissä keksii ketjureaktiolle otsikon, esim. "Mitä tapahtuu jos juo maitoa?" Toinen kirjoittaa yhden lauseen pituisen seurauksen otsikolle, esim. "Jos juo maitoa, maitolasi kaatuu." Kolmas kirjoittaa seurauksen sille, mitä tarinassa on viimeksi tapahtunut, esim. "Jos maitolasi kaatuu, äiti alkaa laulaa oopperaa." jne. Kun tarina on valmis, on aika katsoa, mihin niinkin pieni asia kuin maitolasin kaatuminen voi johtaa.
Ohjaaja soittaa näytteitä eri elokuvien musiikeista mutta ei paljasta, minkä tyylilajin elokuvasta on kysymys. Jokaisen näytteen jälkeen ryhmäläiset saavat keksiä kyseisen elokuvan nimen, tyylilajin sekä synopsiksen eli tiivistetyn juonen kolmella lauseella. Minkälainen on tyypillinen rakkauselokuva tai aivan yllättävä japanilainen scifimelodraama?
Kirjoitetaan kesämuistoja niin, että niihin sekoitetaan jotain fiktiivistä. Esimerkiksi jäätelökioskin myyjä saattaa yhtäkkiä muuttua korppikotkaksi.
Murhatutkija saapuu murhapaikalle ja tietää ainoastaan murha-aseen. Nämä aseet ovat hyvin mielenkiintoisia: sokeripala, matkaradio, lankakerä, pesukone... kirjoittajan tehtävänä on kuvailla ensin etsivän näkökulmasta hypoteesi kuinka murha on tapahtunut, sitten murhaajan näkökulma asioihin.
Jokainen luo henkilöhahmon, joka hänelle tulee mieleen jostain annetusta, hiukan eriskummallisesta maisemasta. Sitten tämä henkilöhahmo sijoitetaan toiseen täysin erilaiseen maisemaan ja katsotaan mitä hänelle siellä tapahtuu.
Listataan yhdessä taululle mahdollisimman tylsiä sanoja, esimerkiksi verovirasto, ministeriö, kassajono. Kirjoitetaan tarinanaloitus, jossa käytetään mahdollisimman monta keksityistä sanoista.
Yksi ryhmäläinen on salapoliisi, ja poistuu huoneesta siksi aikaa, kun muut keksivät rikoksen. Mikä rikos on tapahtunut, missä, koska, kuka kukin on, millaisia alibeja epäillyillä on ja kuka on syyllinen. Jaetaan keskenään roolit. Esimerkiksi hampurilaispaikan kassa on ryöstetty, paikalla ovat olleet myyjä, kaksi asiakasta ja siivooja. Salapoliisi kutsutaan paikalle, ja ohjaaja esittelee tälle rikospaikan. Sen jälkeen salapoliisi alkaa kuulustella epäiltyjä ja yrittää selvittää, kuka on syyllinen.
Yhdistele sanomalehtikuvia leikkaamalla hassunkurinen nykytanssijahahmo. Liimaa hahmo paperille ja kerro lisää tästä nykytanssin kuumimmasta nimestä: Mikä on tanssijan nimi? Minkä ikäinen hän on? Minkälainen ruumiinrakenne hänellä on? Miten hän lämmittelee ennen esitystä? Leikkaa seuraavaksi lehdestä kuva yllättävästä paikasta, jossa nykytanssija esittää uusimman tanssinsa ja liimaa kuva tanssijan viereen. Missä paikka sijaitsee? Miksi tanssija on valinnut juuri tämän paikan? Minkälainen sää paikassa vallitsee? Suunnittele lopuksi tanssijalle tanssiesitys: Mikä on esityksen nimi? Miten tanssija tulee esiintymispaikalle? Mitä hän tekee ensin? Entä seuraavaksi? Miten esitys päättyy? Minkälaisia tanssijan liikkeet ovat (esim. sulavia, kömpelöitä)? Jäljitteleekö hän jotakin, vaikkapa eläintä tai konetta? Mistä tanssiesitys kertoo? Osallistuuko yleisö jotenkin esitykseen? Vinkkejä nykytanssin tulkinnasta löydät Tanssin tiedotuskeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.danceinfo.fi/johdatustanssiin/opas-katsomiseen-teksti/.
1) Asettukaa ryhmässä piiriin ja laittakaa soimaan vauhdikasta
musiikkia. Jokainen keksii vuorollaan yhden yksinkertaisen liikkeen ja
näyttää sen muille. Sen jälkeen koko piiri toistaa saman
liikkeen yhtä aikaa kaksi kertaa. Vaihtakaa välillä soimaan
erilaista musiikkia ja tarkkailkaa, miten se vaikuttaa liikekieleen.
2) Valitse pari ja asetu seisomaan paria vastapäätä. Parisi
tehtävä on kuunnella musiikkia ja keksiä musiikkiin sopivia,
hitaita liikkeitä. Sinun tehtäväsi on matkia mahdollisimman
tarkasti parin jokaista liikettä peilikuvana. Vaihtakaa välillä rooleja.
3) Lopuksi kaikki ryhmän jäsenet saavat tanssahdella vapaasti
musiikin tahtiin. Aina kun ohjaaja pysäyttää musiikin, kaikki
tanssijat jähmettyvät välittömästi paikoilleen.
Kun jähmettyminen alkaa sujua, voi tehtävää vaikeuttaa:
tästä lähtien musiikin keskeytyessä täytyy sekä
jähmettyä että päästää joku hassunkurinen
ääni.