Yöstäjä ry:n etusivulle
Sanataidepajojen etusivulle
Sanataidepajojen etusivulle
Sanataidepajojen etusivulle
SANATAIDEKOULU
VAKITUISET PAJAT
OPETTAJAT
TILAA SANATAIDEPAJA
KIRJAVINKKEJÄ
LINKKEJÄ
SANATAIDEHARJOITUKSIA
RUNOROBOTTI & TARINAKONE
NETTILEHTI
OTA YHTEYTTÄ

Nettilehti

>Takaisin nettilehteen

RUNOJA

AVARUUS

Pimeä tyhjyys ympärillä,
sisällä auringon pimeimmässä kamarissa.
Punainen valo syttyy
ja sammuu.
Kirkas lamppu, ajatusteni kulku.
Mielessäni muutan maailmaa.

***

Kaukana taivaan kaukaisuudessa,
tähden ulottumattomuudessa
oli pieni planeetta nimeltään yskänlääke
yksin, flunssassa
päässä karvalakki
silmillä musta patti.
Yskii yksin unelmia.

***

Tähdenlento näkyy kaukana
on valoisaa,
liiankin kirkasta silmilleni, mutta
tuijotan.
Avaruus hohtaa mustaansa,
kunnes se välähtää
ja huutaa: ”MITÄ ON VALAISTUMINEN?”

***

Kuuma aurinko paistaa taivaalla
kuuma tähti suli.
Polttava avaruus kuumottaa,
maailman on oltava hiljaa.
Minä kuolen ennen kuin aurinko.

***

Syvällä mustassa avaruudessa
loikoilee kuu, joka kamppailee
tähtien kanssa.
Tähdet istuvat katsomassa suurta näytelmää
joka esitetään pimeässä maailmassa
ja värähtelee vähän väliä välähdellen
kun me ihmiset räpytämme silmiä



MERI

Vaahto pyyhkii laivan kannen miehiä.
Surullinen merimies katsoo meren aaltoja
hyräillen.

Tyrskyt huuhtelevat kasvoja.
Tunnen oloni tyhjäksi.
Mitään ei kuulu.

***

Aurinko paistoi korkealla taivaalla
sihisten ja suhisten
sinivalas pärski suolaista vettä suustaan.
Katselen, kuinka valtameri aaltoilee.
Ihailen sen voimaa yksin.

***

Vaahtoa aallon tulla,
lintukin tanssii,
lokkien pyörrevalssi
kaukana taivaan takana.

Saisinpa oman merimaiseman
tai edes ystävän.

***

Vesi pauhasi hiljaa
kulkijan saappaat kastuivat.
Kukaan ei kuullut minun huutoani,
kun karkasin merelle.
Veneeseeni istuivat muutkin
mutta olin vain hiljaa.

***

Vesi haki tuntumaa taivaan kannelta.
Suolaiset aallot huuhtelivat
kulkijan varpaita.

***

Aallot ovat keinuja
ne heiluttavat kuin sinä.

Kun simpukat humisevat,
ne kertovat uniaan koralleille
nauravat kaikille laulaville.

***

Synkkänä yönä hiekkaranta hehkuu.
Veden vyöry hautaa minut.
Katson surullisena, kuinka pyrstötähdet lentävät.
Iltaisin merestä nousee hirviö.

***

Aallot kiljuvat rannoilla,
huutavat: hiljaa!
Ulappa ei vain koskaan nuku.
Meritähdet laulavat
hauet soljuvat
kohti kuumaa aurinkoa.

***

Suuri aalto lyö kohti minua.
Jos kuuntelen, korvani kiljuvat,
varpaani tärisevät,
suuni vain laulaa.
Silloin, ennen kuin hyppään
suljen silmäni.

RAKKAUS

Kävellessäni jäätiköllä
palavalla jäätiköllä
sydämeni sulaa jäästä.

Vajoan hitaasti jään läpi
jää murtuu
ja jää sirpaleina sulamaan.

Tuli söi sirpaleet.

***

Hän käveli hiekalla.
Hän saa minut lupaamaan kaiken
ikuisesta rakkaudesta.

Voikukat kuolevat höytyvä kerrallaan
kerran toisensa jälkeen.

***

Ihanuus on suhteellista
suhteellista kuin onnettomuus.

Onnettomuus on onni
onni kuin rakkaus.

Rakkaus on ihmisten side
sidon pojan hiuksille kukkaseppeleen.
Kaikkialla leijailee kukkaseppeleiden tavalla rakkaus.

***

Kauniit siniset silmäsi,
ihana suusi.
Minun suuni ei tiedä miten olla.

Miten tietää, mitä tehdä,
kun suu on liekeissä
ja sydän palaa pohjaan?

***
Rakkaus lentää ilman halki
kauas kaukaisuuteen
planeettojen kauimmaiseen nurkkaan ja tähän huoneeseen.
Aivan kaikkialle
planeettojen välisen reittikoneen kyydissä.

Messukylän sanataideryhmä