Olen saanut tarpeekseni tästä! Joka aamu ja ilta se tapahtuu:
Ihminen tulee ja nappaa minut tiukkaan otteeseen, pursottaa tahnaa hiuksiini
ja tunkee suuhunsa. Joka aamu ja ilta! Sitten hän vinguttaa minua suussaan,
kunnes pääni on täynnä roskia, älkää
pyytäkö minua kertomaan, kuinka hän sen jälkeen upottaa
pääni viileään veteen ja unohtaa sinne. No, joskus hän
kaataa veden pois, mutta silti usein jään pää alaspäin
ja minua tietenkin huimaa koko seuraavan yön. Turha kuvitellakaan,
että ne yksilöt, joiden omistajat tarvitsevat meitä noin
kerran viikossa tai jopa kerran kuukaudessa, olisivat muka parempia. Ehei,
heidän suunsa haisevat niin pahalle ja hampaidensa raot ovat niin täynnä
roskia, että pysyttelen mieluummin omassa janassani… Tarkoitan
siis, että en pysy! Asialle on tehtävä jotain! Kuvitelkaa
itse: Aamulla nukutte makeasti, kun yhtäkkiä joku puristaa teidät
melkein hengiltä ja tunkee likaiseen suuhunsa. Illalla sama juttu!
Päivät menevätkin sitten vain operaation lähestymistä
odotellessa. Oletteko valmiita hammasharjaystäväni? Sillä
nyt aloitamme kapinan! Ensimmäisen vaiheen keksivät pariisilaiset
muotihammasharjat: Leikkaamme siilitukan, se on nyt muotia. Toinen vaihe:
Kun teidät on käyttökelvottomina paiskattu roskiin, nousette,
hyppäätte vessanpönttöön ja huuhdotte itsenne viemäristä
alas. Kolmas etappi tapahtuu viemärijaoston ytimessä.
- Rosaliina
Kuvitelkaa, miltä uninallestasi tuntuisi! Olla koko ajan sängyllä,
katsella huonettasi voimatta tehdä mitään. Miltä siitä
tuntuisi joka yö olla kainalossasi ja joskus tipahtaa lattialle tai
sängyn väliin? Eikö se olisi kamalaa? Nallesihan voi tuntea
vaikka mitä, esimerkiksi: "Taas joudun tuon tyypin kainaloon,
siellä on todella ahdistavaa." tai " Eikö tuo voisi
jättää minua joskus rauhaan? Eikö se tiedä, että
en halua halailla ja nukkua sen kanssa. muutenkin hän tiputtaisi minut
lattialle yöllä ja muutenkin potkii sängyn alle, sinne pimeään
ja pölyiseen paikkaan."
Tai kuvittele, miltä kirjaston kirjoista tuntuu, kun kaikki lukevat
niitä ja lainailevat, joskus jopa syövät sipsejä lueskellessaan
niitä, sivut menevät pilalle, eikä kukaan välitä
niistä. Nekin voivat ajatella: " Ei kai tuo pieni poika halua
lainata minua, sehän saattaa repiä sivujani irti tai vaikka piirrellä
niihin." tai "No niin, taas mennään uuteen taloon, mitähän
sielläkin odottaa?"
Jos jostain tavarasta tuntuu kovin pahalta ja joku asia ärsyttää
niitä todella, niiden olisi helppo nostaa siitä vallankumous.
Tai vaikka miltä hiivasta tuntuu, kun se sekoitetaan pullataikinaan
tai pizzapohjaan? Tungetaan uuniin paistumaan muiden aineiden kanssa, nehän
joutuvat kärsimään kamalasta kuumuudesta. Miltä itsestäsi
tuntuisi, jos sinä olisit jokin näistä edellä mainituista
asioista? Ei varmaan kovin kivalta.
- Janina
Minä sitten vihaan olla kynä! Aina vaan samaa kaltoin kohtelua.
Ihmiset ovat ajattelemattomia. He ottavat kynän hikiseen käteensä
ja puristavat hirveästi. Jotkut ihmiset ovat hyvin kiittämättömiä,
kun ottavat kynän käteensä ja kirjoittavat VAIN MUUTAMAN
RIVIN ja lopettavat. Kun taas toiset kirjoittavat monta tuntia pitämättä
taukoa. Mutta ajatelkaas, jos jonain kauniina päivänä kaikki
kynät ryhtyisivät puolustukseen. Kun joku ottaisi kynän käteensä
se puolustaisi itseään ja pistäisi häntä terällä.
Tai ihmisen kirjoittaessa kynä vempoilisi ja tulisi huonoa käsialaa.
Niin, hyvät ihmiset, miettikää asioita MEIDÄN kannalta.
Me janoamme kostoa.
- Anniina