Kertoja: Voiko zimbabvelainen harrastaa tai luoda sanataidetta? (Zimbabvee!)
Siis voihan zimbabvelainen harrastaa ja luoda sanataidetta, mutta ei suomeksi, jos hän ei osaa suomea. Tai onhan se sanataidetta, kun hän laulaa (kuuluu hulabaloo - ääniä), mutta suomalaisen on vaikea ymmärtää sitä.
Kertoja: Mitä väliä kuitenkaan on mitä kieltä henkilö puhuu?
Sanataide on vapaata tekemistä. Sitä saa tehdä kuka vaan, milloin vaan. Leijonatkin harrastavat sanataidetta karjuessaan tai haukotellessaan. Leijona saa vastavaikutettua toiset ääntelyllään, jotka periaattessa ovat sanoja, vain leijonan kielellä. (leijonankarjuntaa)
Kertoja: Onko sanataide sitten vain ääntelyä?
Sanataidetta esiintyy paljon tai eniten kirjallisuudessa, mutta ei se vain sitä ole. Vangitkin tekevät sanataidetta kirjoittaessaan nyyhkykirjeitään (kuuluu itkunyyhkyä) vaimoilleen. Niissä he lupaavat teettää naiselle lapsen (lapsen kiljuntaa). Vangit harrastavat sanataidetta aivan huomaamattaan, kuin vahingossa.
Kertoja: Onko sanataiteen syntyminen sitten vahinko?
Se on yhtä vahinko kuin housujen alas vetäminen (kiljumista ja läimäisy). Jos on kirjailija, on silloin kuin se henkilö, joka tahallaan vetää jonkun housut alas (kuuluu läimäytys ja huuto: "senkin irstas!"). Mutta jos on vaikka edellämainittu zimbabvelainen, leijona tai vanki, on silloin kuin henkilö, jonka sateenvarjon koukku on jäänyt vahingossa kiinni housuihin, jotka sitten tippuivat. (anteeksi, huutoja ja läimäytys).
Kertoja: Sanataide on siis luovaa sanojen käyttöä, jolle on annettu käsitenimi sanataide. Sanoilla luodaan kauniita ja huonoja asioita. Se vain on niin.
Laura Laaksonen
Batman kurvasi Aston Martinillaan muumilaakson sillan yli lieskat leiskuen (AUTON HURINAA). Hän kaartoi muumitalon eteen ja kierähti ulos autostaan (SUHAHDUS). Pikku Myy säntäsi ovesta pihalle ja syöksyi batmanin syliin (OVEN PAUKE).
PM: Sä oot taas myöhässä! Missä mun lahjani on?
B: Tulee jälkitoimituksessa.
PM: Milloin, koska, miten? Mulla on hirvee nälkä.
Samassa raketti tipahti taivaalta Pikku-Myyn jalkoihin (RAKETIN ÄÄNI).
PM: Oho!
B: Avaa luukku ja ota lahja sieltä.
PM: WAU!
B: Tykkäätkö?
PM: Tää on hienoin pipari ikinä, kiitos Batman-setä.
B: Pistele poskeesi vain, raksu-naksu.
Pikku-Myy mutusteli piparia naama ilosta soikeana (MUTUSTELUA). Yht´äkkiä hänen kurkkuaan alkoilikn kuristaa ja myy rupesi kouristelemaan (KÖHINÄÄ).
PM: Oih! Aih! Mahaan koskee!
B: Myy?!? Lempi veljentyttöni? Mikä tuli?
PM: Se pipari... OIH! AIH! Mitä siinä mahtoi olla?
B: Oi myy, kultapieni, i donno, tarvitsetko lääkäriä?
PM: OIH! VOIH! AIH! Taidan tarvita. Mistä olet hankkinut herkkupiparin?
B: äitisi leipoi sen. Eikun... Noh... Kai se on pakko tunnustaa. Se oli mun syy!
Varastin keksin jokerin keksikaapista, koska en keksinyt muuta annettavaa sulle.
PM: Voi Battis! Etkö muka tiedä Jokerin salaisisesta aseesta?
B: Mistä?
PM: Myrkytetyistä pipareista!!!
B: Muumimamma! Tule apuun! Pikku-Myy sai slaagin ja kouristelee maassa,
sekotettuna ei ravistettuna, thaanks mam!
Tässä vaiheessa Pikku-Myy oli muuttunut mustikanväriseksi ja taisteli kirkasta valoa vastaan. (JEESUSÄÄNI)
PM: Mamma, näen ison kasan jäätelöä, mut en yllä kurkottaan
siihen. Oonko mä nyt in heaven?
MM: Myy! Keskity! Et sä oo kuolemassa! Mamman rohto auttaa kyllä.
B: Mistä mamma rohdot keksii?
MM: Noh... tuota... kun minä olin nuori. älkää kertoko papalle!
Nuorena minä tuota... seurustelin Jokerin kanssa. Tiedän rohdot kaikkiin
hänen myrkkyihinsä.
PM&B: MITÄ?
MM: Nohnoh! älkääpä nyt huutako, ettei Pappa ala ihmetellä.
(HYSSYTTELYÄ) Rohto vaikuttaa varmasti pian. Olethan sinä jo muttunut oranssiksi.
Pikku-Myy juoksi olohuoneeseen peilin luokse ja kiljaisi onnesta (KILJAISU).
PM: JIPPIII! (KOKO MUUMILAAKSO RAIKUU) Kiitos muumimamma! Voin ehkä
tänään korjata astiat iltapalalla. Ehkä.
B: Anteeksi Myy! Ei ollut tarkoitus! Ens vuonna ostan oikeen lahjan oikeesta kaupasta.
Oonhan vielä coolein setä?
PM: Niin cool, että jalat jäätyy! Ei ny, oot kuumempi kuin hella kuutosella
ja sun vanhemmat on varmaan simpukoita.
B: Kiitti Myy! Niin taidankin olla... Mut nyt pitää mennä. Meen
löylyttään sitä Jokeria oikeen kunnolla tästä hyvästä
ja räjäytän sen piparivaraston. Heipsulivei!
PM: See you soon, Batman!
Sitten Batman karautti tiehensä ja palaa taas ensivuonna. Toivottavasti hieman myrkyttömämmän lahjan kera.
Iina Runsas ja Marleena Alarautalahti
Henkilöt: Lapsi (L), paha mies (PM) ja hyvä mies (HM) sekä Elizabeth (E)
L: Alussa oli suo, kuokka ja Jussi.
Kaupungin ääniä.
L: Vaan ei ole enää. Luonnonlait pätevät vieläkin, kuin Tarzanissa, vahvin selviää...
PM: Sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia, myönnä pois... Sinuna
luovuttaisin ennen kuin et enää voi...
HM: Minä en luovuta ikinä! En anna Elizabethia sinulle vaikka kuinka uhkailet! Mielummin kuolisin.
PM: Odota vain, senkin saat kokea.
HM: Sinä et voi uhkailla minua. Tiedät, että lopulta voitan sinut, tavalla tai toisella.
PM: Minä vien sinun prinsessa Ruususesi, etkä sinä Pikku Prinssi voi sille mitään...
Sinä olet köytettynä omaan rooliisi, etkä voi itseäsi siitä pelastaa,
Ajattele isänmaatasi.
HM: Eiii, et saa satuttaa häntä!
PM: Minä teen Elizabethille aivan mitä huvittaa. Hyvästi!
L: Niin jäi James yksin lasimaailmaansa, kun Sauros meni ryöväämään Elizabethin sydäntä. Mutta naisen sydän olikin viisasteleva...
E: Mutta Sauros! En voi lähteä kanssasi Eedeniin, en saata. Sinä et ole oikea
minulle ja sinä tiedät sen.
PM: Elizabeth, Voisin olla sydämesi valittu. Jos et anna, otan sydämesi väkisin!
E: Ei! Sitä et saa vaikka puristaisin sykkivää sydäntäni kädessäsi,
se sykkii ikuisesti Jamesille!
PM: Älä puhu minulle noin!
E: Päästä irti kapinen rakki!
PM: No... kultaseni... tiedät mitä kaikkea voin tehdä sinulle... sinuna
ottaisin rauhallisesti.
E: Minne viet minut?
PM: Sitä en kerro, sillä ritarisi ratsastaisi viivana paikalle.
HM: Vaadin lupaa lisätutkimuksiin!
Boss: ET SAA!
HM: Hyvä on. Virkahuoneeni on vapaa huomenaamulla. Oli ilo tavata.
Boss: Mutta James...
(oven kolahdus)
PM: (puhelimessa) Heipä hei kultsi...
HM: Paskiainen! Missä Elizabeth on?
PM: Pidätkö kuurupiilosta, Hani? Tämä on helvetinmoista piiloleikkiä.
HM: Minulla ei ole aikaa leikkiä, Sauros. Anna minun naiseni takaisin ja painu
syvälle linnasi uumeniin!
PM: James, James, James... Ehkäpä painunkin illallisen ja erittäin nautinnollisen
jälkiruuan luokse.. Heissulivei, my dear.
L: Ja niin lähti James matkaan kuin Prinssi Rohkea pelastamaan Prinsessa Ruusustaan.
E: James! Mitä ihmettä teet täällä?
HM: Sauros ei ymmärtänyt, että jäljitin hänen puhelunsa ja kuulin vinkunasi puhelun
takana koko ajan.. Miten voit Elizabeth?
E: Paremmin kuin ikinä ennen! Mutta mitä jos Sauros tulee?
HM: Ei hän tule, lukitsin hänet ulkoapäin huussiin.
E: Voi James...
L: Ja niin he elivät elämänsä loppuun asti...
Tuuli Räsänen
TV aukesi ja virallisennäköinen mies taputti paperipinoa pöytää vasten. "Hyvät katsojat, meillä on kriisi käsissämme. Keskuuteemme on tuotu tieto, että kriisin aiheuttaa kirja, joka tekee ihmiset hulluiksi. Pyydämme teitä pysymään kodeissanne, kunnes pelastus saapuu", tv-juontaja selosti. Jeremias sulki tv:n ja käänsi katseensa veljeensä, joka nukkui sohvalla. Hän kuuli ulkopuolelta huutoa ja katsoi ulos. Hän näki kuinka ihmisjoukko repi miehen kappaleiksi. Hän katsoi kelloaan "7.00", Jeremias tuumi ääneen. "Sekopäistä on tullut aamuvirkkuja."Jeremias ja hänen veljensä Tommi olivat suunnitelleet paon kaupungista tapahtuvan tänä yönä. Jeremias meni yläkertaan nukkumaan. Tommi heräsi hikisenä sohvalta. Hiki valui hänen poskiansa pitkin. Hän pyyhkäisi hikipisaran poskeltaan ja nousi sohvalta. Kello oli jo kymmenen illalla, oli aika lähteä. Hän nosti pistoolinsa lattialta. "Jeremias! Tule, lähdetään", hän huusi, mutta vastausta ei kuulunut. Tommi käveli yläkertaan ja avasi oven. Jeremias oli herännyt ja seisoi selkä oveen päin. Tommi nosti kätensä Jeremiaan hartioille. Samassa Jeremias käänsi päänsä ja paljasti eläimellisest silmänsä ja kävi Tommin kimppuun. Tommi väisti ja huomasi lattialla Paholaisen kirjan. Hän juoksi kohti naapuria. Jeremias sai hänestä otteen rappusten kohdalla, mutta menetti tasapainonsa ja he tippuivat rappusia alas. Viimeisellä rappusella molempien niskat taittuivat poikki. Saapui syvä hiljaisuus.
Jesse Tamminen