Karhea harmaa ovimatto toivottaa minut tervetulleeksi. Möyrivän bussin murina vaimenee.
Uutta hunajaa...
Yllättävän kovia vaippoja ja tadaa -kuorittuja katkarapoja. Myyjä rapistelee makkaroita.
Hykerryttävän hyytäviä pakasteranskalaisia, ne eivät pidä minusta, eikä hänestäkään,
joka pyörii ympyrää liikennemerkin ympärillä.
Pesuaineen steriili tuoksu.
Laura Paananen
Tuhkakupissa on viinapullo.
Kuulen ritilän paukkeen.
- Mää kävin Reinoo kattomas, kävelykeppiin nojaava mies huutaa.
Nainen ottaa Redbullia kylmäkaapista.
- 2,50 kiitos.
Pinja Toivanen
Nainen mulkoilee tuimasti,
hänen katseensa on jäinen ja nyrpeä.
Hän sipaisee kukkaa, joka tuntuu samaan aikaan samettisen pehmeältä,
mutta myös niin nihkeältä. Nainen lampsii,
liikennevalot vaihtuu ja hänen mentyä,
kuulen vain hiljaisen kenkien paukkeen.
Roosa Nurminen
Mullan pistävä haju kuin huutaa,
lähellä punaisen laitoksen.
Keltainen kitara etsii ääniä,
keskellä autojen merien.
Autoa avaava mies,
seppä,
puhisee vihoissaan,
harmahtava mies kiljahtaa lähelläni.
"Mä otan kaikki mitä talo tarjoo"
Pitkän naisen ääni kuin sortuu.
"Mä kans!"
kiljaisee toinen nainen toisen takaa.
Kioski mies huokaisee syvään,
ja alkaa taas laittaa lisää.
Pauliina Vänni
Sen pistävä haju tuo mieleeni sen kesäpäivän.
Istuin, istuin vain.
Tiedostin kaiken ympärilläni,
en vain huomioinut sitä.
Vain päivänkakkara sai huomioni.
Emmi Lisma
Myymälässämme on nauhoittava valvonta.
Sen kaiteessa likaa,
sisällä tuoksuu pehmeän turpeiselle.
Kirskuva piipitys,
hyllyssä kuollut orava.
Mieleeni tulee:
Miten ensi lauantaina?
Sokeriton,
sanoo minulle paketin kylki.
En kuitenkaan voi,
en halua.
Tulee lisää,
nälkä.
Poissa.
Ulkona vääntynyt liikennemerkki.
Ilma tuoksuu päänsärkyiselle,
ota pilleri ja unohdat.
Kaikki unohtuu paremmaksi.
Kristiina Pihlajamäki